Härifrån tvättas

Nyt on päässyt työharjoittelunikin IFK:ssa hyvin käyntiin..

Sitä ennen olikin sitten paljon erilaisia känteitä aiheuttanut risteily Helsinki-Tallinna-Helsinki. Matka alkoi erittäin hyvin ja saimme tulostettua lippumme yms. Siballa ja pääsimme hyvin bussilla Länsiterminaalille. Lähtöselvitykseenkään (vai mikä sen nimi terminaalissa oikein onkaan) ei tarvinnut jonotella. Sitten alkoikin ne käänteet. Emme olleet tajunneet, että puoli vuotta sitten tuli uusi laki, jonka mukaan tarvitsimme passimme mukaan... Päätimme kuitenkin liput ottaa ja miettiä miten siitä jatkaisimme. Meillä oli kaiken kaikkiaan 30 minuuttia aikaa ehtiä laivaan sisään ja passit olisi pakko saada mukaan. Soitimme ensiksi tutuille, mutta heidän avullaan emme olisi passejamme ehtineet hakemaan. Ei auttanut kuin pyytää taksikuskia ajamaan hyvin lujaa Pitäjänmäkeen ja takaisin. Aikaa tässä vaiheessa oli 25 minuuttia.
Taksissa oli melko vaikeaa istua kun vain tuijotin koko ajan kelloa ja sitä, kuinka aika vaan väheni kellossa. Olimme kotona siten, että laivaan olisi pitänyt ehtiä kymmenessä minuutissa. Silloin ainakin itse menetin toivoni täysin. Ajoimme kuitenkin taksilla vielä takaisin terminaaliin ja juoksimme lähtöporteille, mutta eihän meitä enää päästetty sisään, sillä laivan silta oli kuulema ehditty jo nostaa ylös.
Jispu kuitenkin keksi mennä asiasta puhumaan toiselle tiskille, sillä pienen ajan kuluttua olisi myös lähdössä Superstar-laiva Tallinnaan päin. Hän saikin ostettua meille liput kyseiseen laivaan ja kiltti virkailija kertoi, että pääsisimme omaan laivaamme (Baltic Princess) kunhan se saapuisi kymmenen aikaan illalla satamaan.
Olimmekin Superstarilla perillä Tallinnassa noin tunti ennen toisen laivan saapumista. Harvoin on tullut kahdestaan odoteltua tyhjässä terminaalissa laivan saapumista (tai tarkemmin ottaen olimme jossain putkessa, josta laivaan pääsi sisälle)... Loppujen lopuksi pääsimmekin laivaamme ja hyttiimme Princessin saavuttua satamaan.
Laivalla kaikki meni oikein hyvin, ainakin melkein. Aamuyöstä olimme menossa käymään hytissämme ja ovea avatessamme minun korttini ei toiminutkaan. Siinä kultani sitten alkoi etsiä omaa maihinnousukorttiaan eikä löytänyt sitä. Arvelimme sen olevan sisällä, mutta pitkien etsintöjen jälkeenkään emme sitä hytistämme löytäneet. Korttia ei ollut myöskään missään baarissa eikä sitä neuvonnasta löytynyt. Ei siis auttanut muu kuin aamulla Tallinnan satamasta pyytää uusi kortti, jonka saaminen onneksi sujuikin ilman mitään ongelmia :) Loppureissu sujuikin onneksi ilman mitään kommelluksia ja mukavaa oli :)

Maanantaina sitten pääsin vihdoin ja viimein aloittamaan työharjoittelun. Paljon olikin kaikkea uutta ja opittavaa, alkaen työkavereista (en vieläkään osaa yhdistää oikeaa nimeä oikeisiin kasvoihin :D) Paikkana IFK on mitä mahtavin. Porukka toimistolla on mahtavaa ja sisälle porukkaan olen päässyt kyllä äärettömän helposti :) Pari päivää on nyt mennytkausikortteja postitellessa ja pikkuhiljaa kaiken muun työn opettelussa. Mutta eiköhän tästäkin vielä jotain tule :) Vielä kaksi päivää töitä tällä viikolla ja sitten viikonlopuksi JYVÄSKYLÄÄN ja tanhuamaan ihanien juntulaisten kanssa :D

3 days to go

Kohta se alkaa! Eli mun työharjoitteluni HIFK:lla :)
Rakastan jääkiekkoa yli kaiken ja siksi työharjoittelu paikka isolla, arvostetulla ja tunnetulla seuralla oli unelmieni täyttymys. Harjoittelupaikan saanti viime talvena kävi yllättävän helposti; olin nimittäin täysin varma, että harjoittelupaikan saanti saisi minut luopumaan vielä toivosta jossain vaiheessa. Toisin onneksi kävi. Sain paikan nopeammin kuin olin kuvitellut ja vielä paikasta, johon todella halusinkin päästä töihin :)

Kesän vietin työskennellen kaikkien lasten suosikkityöpaikassa, eli Linnanmäellä laitteita käyttäen. Jatkan työskentelyä toki vielä niin pitkään kuin huvipuisto on auki, kuitenkin vain viikonloppuvuoroja tehden. Voisi kuvitella, että työ huvipuistossa on helppoa ja letkeää, mutta työ osoittautuikin pitkiksi päiviksi ja kestävyyttä 11 tunnin työpäivien aikana myös on paljon kysytty. Onneksi sesonkikausi alkaa kohta olemaan ohi ja työpäivät viikonloppuisinkin alkavat olemaan hieman lyhyempiä :) Linnanmäeltä olen kuitenkin saanut paljon uusia, mahtavia, työkavereita. Heille kuuluukin suuri kiitos siitä, että pitkät päivät ovat tuntuneet edes hieman lyhyemmiltä.

Nyt kuitenkin ennen työharjoittelun alkua suuntaan rakkaani kanssa viikonlopuksi risteilylle, josta onkin hyvä kerätä voimia alkavan syksyn koetteluihin :)

Olisipa jo maanantai....